Musiikin vaikutukset aivoihimme

April 20, 2017

Löysin mahtavan artikkelin musiikin vaikutuksista aivoihimme. Minä ainakin saan todella paljon sekä henkistä, että fyysistä voimaa kuuntelemalla lemppareitani.

Jotkut teistä olette varmaankin jo lukeneet tämän jo aiemmin, kun artikkeli on vuodesta 2016, mutta ajattelin jakaa kuitenkin vielä. 

 

Lukekaa ja nauttikaa!

 

 

Musiikki on kuin seksiä, vaikuttaa samalla tavalla aivoihin – Se sysää aivotoiminnan vauhtiin

Musiikki on tehokas hyvinvoinnin ylläpitäjä: se piristää, rentouttaa ja auttaa keskittymään. Tehokkaimmin auttaa oma lempimusiikki, ja varsinkin kun sitä harrastaa itse.

 

Nyt kannattaa etsiä se lemppari-cd-levy hyllystä pölyttymästä ja panna musiikki soimaan. Musiikin tuomilla positiviisilla tunteilla on nimittäin tutkitusti pitkä lista terveysvaikutuksia.

Musiikki muun muassa lievittää stressiä ja kipua sekä parantaa muistin toimintaa ja keskittymiskykyä. Se saa liikkumaan, parantaa oppimiskykyä ja tukee lasten puheen kehittymistä. Se vähentää riskiä sairastua dementiaan, helpottaa masennusoireita ja auttaa jopa aivoinfarktipotilaiden kuntoutuksessa.

Melkoista! Mutta mistä tässä on kyse?

– Musiikki tuntuu kivalta lisältä elämään, mutta aivotutkimuksen kannalta se vaikuttaa aivoihin hyvin voimakkaasti, selittää aivotutkija Minna Huotilainen Turun yliopistosta. Samantyyppinen voima on esimerkiksi seksin harrastamisella.

Musiikki siis stimuloi aivoja: se sysää aivotoiminnan vauhtiin, panee pääkopan tuottamaan mielihyvähormoneja ja jopa muuttaa aivojen rakennetta.

 

Musiikki ruokkii muistia
 

Oli se sitten rokkia, kantria tai 70-luvun diskomusiikkia, voimakkain vaikutus on omalla lempimusiikilla. Huotilaisen mukaan musiikin tuoma positiivinen fiilis onkin yksi päätekijä musiikin voimassa. Muitakin teorioita kuitenkin on : musiikin rakenteellisuudella ja toistuvuudella saattaa olla vaikutusta.

– Sillä voi olla ominaisuus, joka ruokkii muistijärjestelmiä. Kun huomaa musiikin rakenteen, se on palkitsevaa, ja sitä alkaa etsiä lisää, kuvailee Huotilainen.

Huotilaisen mukaan tämä on huomattu myös ikäihmisillä. Esimerkiksi yhteismusisointi ja laulu auttavat muistin säilymisessä. Ikäihmisillä soittaminen tai tanssiminen voi jopa vähentää riskiä sairastua dementiaan.

Muutenkin musiikilla on erilaisia vaikutuksia ihmisen iästä riippuen. Lapsilla musiikki edistää kielellisiä kykyjä ja keskittymiskykyä. Musiikin harrastus parantaa päättelykykyä ja opettaa esimerkiksi vieraan kielen lausumista. Myöhemmin musiikista tulee identiteetin rakennusosa ja tunteiden kanava.

Tanssiminen ja soittaminen se vasta hyvää tekeekin Jo musiikin kuuntelu tekee aivoille hyvää, mutta erityisen voimakas vaikutus on musiikin tuottamisella tai sen mukana liikkumisella: tanssimisella, soittamisella ja laulamisella.

 

 

Kaikki musiikki ei auta
 

Ihan kaikesta musiikista on kuitenkin turha hakea terveysvaikutuksia – onhan sitä käytetty jopa kidutusvälineenä. Jos musiikki on itselle vastenmielistä, positiivinen olo ja terveysvaikutukset puuttuvat. Jatkuva epämiellyttävä musiikki saattaakin johtaa tavallaan ylivireystilaan.

– Jos on esimerkiksi töissä vaatekaupassa, jossa musiikki on vauhdikasta ja kovaa koko päivän, ihminen tarvitsee pitemmän rauhoittumisajan ennen kuin saa unta, Huotilainen kuvailee.

Toisaalta musiikkia voi käyttää myös rauhoittumiseen ja stressinpoistoon: unettomuutta voi Huotilaisen mukaan hoitaa itse kuuntelemalla ennen nukkumaanmenoa rauhallista musiikkia.

Taustamusiikki taas on Huotilaisen mukaan kaksipiippuinen juttu. Toiset keskittyvät esimerkiksi töissä paremmin taustamusiikin kanssa, toiset tarvitsevat hiljaisuutta.

Lapsillekaan ei kannata koko aikaa soittaa musiikkia. Puheen kehitys vaatii keskittymistä yhteen asiaan kerrallaan.

– Pienten lasten pitää saada kuulla musiikki hiljaisuudessa ja puhe ilman taustamusiikkia.

 

 

Musiikki auttaa jopa aivoinfarktipotilaita

Musiikki vähentää myös dementikkojen masennusoireita ja helpottaa työmuistin säilymistä.

Musiikilla voidaan edistää jopa aivoinfarktipotilaiden toipumista. Psykologian dosentti Teppo Särkämö Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitokselta toteutti ryhmineen vuonna 2008 tutkimuksen, jossa aivoinfarktipotilaat kuuntelivat musiikkia toipumisaikanaan.

Kävi ilmi, että musiikki paransi potilaiden muistia ja keskittymiskykyä. Musiikkia kuunnelleilla oli myös vähemmän masennusoireita kuin sellaisilla toipilailla, jotka eivät kuunnelleet musiikkia.

– Varsinkin aivoinfarktista toipumisen alussa aivoissa tapahtuu paljon muutoksia, joihin ympäristön virikkeet myös vaikuttavat. Musiikki voi osaltaan tehostaa säilyneiden aivoalueiden toimintaa ja muokata niiden rakennetta, Särkämö selittää.

Musiikista voi olla apua dementian hoidossa, esimerkiksi masennuksen ja ahdistuksen kohdalla. Tuttu musiikki säilyy muistissa: henkilö, jolla on pitkälle edennyt Alzheimerin tauti, saattaa yhä tunnistaa tuttua musiikkia.

– Kommunikointi voi olla vaikeaa, mutta kun tulee musiikkia, voi pystyä spontaanisti laulamaan. Se vaikuttaa tunteisiin ja vireystilaan, ja sen kautta pääsee muistoihin.

Särkämön ryhmineen tekemän tutkimuksen mukaan erityisesti laulamisesta voi olla etenkin dementian alkuvaiheessa apua työmuistin säilymisessä ja masennuksen torjumisessa. Kun muistisairas ja omainen lauloivat yhdessä, myös omaisten vointi parani ja stressi väheni.

 

 

 

Please reload

Featured Posts

I'm busy working on my blog posts. Watch this space!

Please reload

Recent Posts